"Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni." (Joh. 14:15)
Suomalaisten Uuden testamentin tuntemus on ohutta. Oikeastaan lähes olematonta. Vanhan testamentin osalta en edes uskalla lausua arviota. Se lannistaisi. Surkea saavutus maailman onnellisimmalta kansalta, joista suurin osa on kristittyjä.
Vuoden 2022 alussa evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului 66,5 % väestöstä. Kun siihen lisätään muiden maassamme asuvien kristillisten yhteisöjen jäsenistö niin kristittyjen määrä liikkunee hieman alle 70%:ssa.
Iltalehden selvityksen (2015) mukaan tästä joukosta 42 % sanoo uskovansa Raamatun Jumalaan mutta lähes saman verran eli 35 % sanoo ettei usko taivaaseen eikä helvettiin. Erikoinen yhtälö! Luultavasti luvut ovat seitsemän vuoden takaa liukuneet entisestään alaspäin.
Lukuja voi toki tulkita monella tavalla. Itse luen niistä sen, että tämän blogitekstin ensimmäisen kirjoittamani virke on totta. Kristinuskon peruskirjaa ei tunneta. Siitä seuraa "puuta heinää" käsitykset, joka näkyy mm. korkeassa jälleensyntymisen kannatuksena.
Jeesuksen opetuksen mukaan hänen seuraajiensa rakkaus mestariinsa tunnetaan siitä, että nämä pitävät hänen käskynsä. Mutta kuinka he voivat ne pitää jos eivät viihdy rabbinsa äänen ulottuvilla?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti