Oulu on merenranta- ja sivistyskaupunkina maamme murteiden ja kulttuurien sulattamo. On hämmentävää kuulla Rotuaarilla stadin slangia omintatakeisella esplanadi englannilla höystettynä: "Ma (äät aana) en kato fucking enempaa vois täst' välittaa." Viimeisten vuosikymmenten aikana tähän virtaan on sulautunut myös kansainvälinen mauste.
Suhteeni kansainvälistymiseen on vähintäänkin kompleksinen. Vuosikymmeniä sitten se merkitsi aidosti esim. vaihto-opiskelijoille vieraan kielen, kulttuuri ja tapakulttuurin ihmettelyä suhteessa omaan. Mutta nykyisin kansainväisyys merkitsee lähinnä rahan voimalla pakkosyötettyä ylikansallisten markkinavoimien bisnestrendien tunkemista kaikkialle.
Mitä suomalaisuudelle omintakeista on kolassa, farkuissa, Hollywoodissa tai halloweenissa? Miksi maamme kauppojen ja yritysten nimet syrjivät suomenkieltä? Miksi suomenkieleen pitää sotkea englantia?
Mielestäni markkinavoimien rahasammot, jotka ovat naamioitu "cooliksi, miehekkääksi, naiseutta tukevaksi, vapauden symboliksi" eivät ole mitään paikallista tai kansallista kulttuuria vaan puhdasta bisnestä. Ne lähinnä valjastavat ihmisen turhamaisuuden rahastamisen välineeksi. Tyhmä ei ole pelkkien kuorien tarjoaja vaan niihin lankeava.
Aitoa rauhanomaista eri kulttuurien rinnakkaiseloa vastaan minulla ei ole ollut koskaan pahaa sanottavaa. Sen sijaan kyseenalaistan bisneksen luoman keinotodellisuuden vaikka farkkuja itse käytänkin.
Kansainvälistyminen sekä kulttuurin ja kielen omintakeisen kolmikannan muuttuminen on kokonaan eri asia kuin niihin ulkoapäin istutetut gnostilaisen filosofian metodein toimivat "kulttuurivirukset" (kuka tarvitsee huulipunaa tai coca cola), joiden tehtaina toimivat markkinavoimat. Kolmikannan elämä toimii omalakisesti ja se ei tarvitse katalysaattorikseen bisnesmaailman kulttuuriviruksia. Ne eivät ole luonnollinen osa kolmikantaa vaan niin sitkeitä ja itseään välttämättöminä markkinoivia kulttuurista rahat, terveyden tai jonkun muun kuppaavia loisia tai takiaisia.
- Tarvitaan tarkkaavaisuutta, valvomista ja valveutuneisuutta, neuvoisivat idän kirkon isät meitä yhteiskuntamme eri virtausten keskellä.
