Kirkon verotusoikeus ja julkisoikeudellisen roolin kyseenalaistaminen saattaa ajaa kansankirkon, erityisesti kaupungeissa, hyvinkin pian uskonnoksi toisten uskontojen joukkoon, toteaa Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Jouko Talonen Kotimaa24:n haastattelussa elokuussa 2013.
Artikkeli koskee luterilaista kansankirkkoa. Mainittu tendenssi vaikuttaa varmasti myös Suomen ortodoksisen kirkkoon. Riippumatta siitä, mikä nimikyltti kirkon ovessa roikkuu, niin kirkolliseen elämään sitoutumaton jäsenistö toimii usein pelottavan samansuuntaisesti, median johdattamina, valiten yleisen mielipiteen tien. - Ja tästä on jo saatu kokemusta. Televisissa vuonna 2010 käydyn "homokeskustelun" seurauksena ortodoksinen kirkko koki, ilman omaa syytään, oman eroaaltonsa, vaikka keskustelussa ei ollut mukana ketään sen virallista edustajaa. Suomen ortodoksinen kirkko, halusi se tai ei, elää yhteiskunnallisten arvomuutosten tuulien keskellä. Tämä puolestaan vaikuttaa kirkon elämään monella tasolla. Myös lompakkoon!
Jos jäsenmaksun kerääminen verotuksen yhteydessä menetetään ja julkisoikeudellinen rooli kapenee, kuten professori Talonen ennustaa, niin Suomen ortodoksisen kirkon on siirrettävä itsensä, ei vähiten taloudellisesti, uudistettuun asentoon. Mutta, mutta....miten se tehdään? Tätä ongelmaa on pakko miettiä, ja tiedän, että on jo mietittykin mutta se ei riitä. Kunnollinen suunnitelma on oltava. Professori Talonen arvelee, että yhteiskunnalliset muutokset voivat olla "luultuja nopeampia".
Minulla on hallussani harvinainen äänite. Siinä Nikean metropoliitta Johannes (k.2010), entinen Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa, hahmottelee kirkon tulevaisuuden talousvisiota vuonna 2009. Viisaan ihmisen fiksuja ajatuksia!! Löytysikö tästä yksi (ei suinkaan ainut) rohto kirkon taloudenhoidon suuntaviivojen asemointiin?
Ota ja kuuntele äänite tästä. Kesto on 9.22min.
